Vaput - Suomen kuorolaulun elävää historiaa


Vappujen juuret vuodessa 1906

Yli satavuotias Vaput on vanhin yhä aktiivinen suomenkielinen naiskuoro. Samalla se on osa Seminaarinmäen, Jyväskylän ja koko Suomen kulttuurihistoriaa.

Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni mutta innokas joukko jyväskylääisiä naisia alkoi laulaa yhdessä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen. Useimmiten kuorolaiset kokoontuivatkin Hannikaisten musiikkiperheen kotona. Yleisölle pieni Kotikuoro esiintyi aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla ja koska valmista suomenkielistä naiskuoromusiikkia ei juuri ollut, Allin aviomies Pekka Juhani Hannikainen kirjoitti sitä vaimonsa kuorolle.

Vuonna 1910 kotikuorolaiset halusivat vakiinnuttaa toiminnan. Kuoron nimeksi valittiin Vaput. Siksi Vappujen varsinainen ajanlasku alkaa vuodesta 1910. Virallisen, yleisöä ihastuttaneen ensikonserttinsa Vaput antoi 30.4.1916 Jyväskylän Seminaarin juhlasalissa.

Vappujen johtajat

Vappujen perustaja oli laulun- ja musiikinopettaja, yrittäjä ja kuuden lapsen äiti ALLI HANNIKAINEN. Hän toimi kuoron karismaattisena ja pidettynä johtajana aina vuoteen 1917.

Hänen aviomiehensä P.J. Hannikainen teki arvokasta sävellys- ja sanoitustyötä kuoron ohjelmistoa luotaessa. Rahaa nuottien painattamiseen ei alkuaikoina ollut, joten kuorolaiset kopioivat nuotteja käsin. Myöhemmin Vaput painatti naiskuoronuotteja itse omaan ja muidenkin käyttöön. Moni Vapuille luotu teos on päätynyt myös mm. Naiskuoroliiton nuottijulkaisuiksi.

Kun P.J. ja Alli Hannikainen muuttivat Helsinkiin, Vaput joutui etsimään uuden johtajan. 1917-1924 kuoroa johti taitava ja innostava opettaja Tyyne Jussila. Hänen johdollaan kuoro selvisi mm. sisällissodasta. Sodan vuoksi konsertit jäivät vähiin ja Vaput lauloivat lähinnä hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa. Jussilan johdolla Vaput voitti ensimmäisen kuorokilpailunsa 1922.

Pienen tauon jälkeen Jussilan seuraajaksi saatiin vuodeksi 1927-28 tarmokas ja pätevä Jyväskylän seminaarin laulunopettajatar Aale Bergius. Hän oli opiskellut musiikkia, erityisesti laulua, sekä Suomessa että Saksassa.

Sitten alkoikin kuoron historiassa neljän perättäisen miesjohtajan kausi. Ensimmäinen heistä oli toimittaja Torsten Kaukoranta, joka oli tunnettu laulu- ja kulttuurimies. Hänen kautenaan 1928-1932 toiminta oli vilkasta. Vaput aloitti mm. konsertoinnin kirkoissa ja vierailuja ulkopaikkakunnille tehtiin useita.

Urkuri, musiikinopettaja, säveltäjä ja kirjailija Juhani Pohjanmies toimi osaavana johtajana vuosina 1933-1934. Hän oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Vappujen kanssa, sillä kuoro oli kantaesittänyt useita hänen sävellyksiään. Pohjanmies aloitti äänenmuodostusharjoitukset ja sävelsi kuorolle uutta musiikkia. Hän myös aloitti yhteistyön Jyväskylän Amatööriorkesterin kanssa. Juhani Pohjanmiehen muutto Helsinkiin jätti kuoron hetkeksi ilman kuoronjohtajaa.

Kapellimestari Enok Kosonen johti kuoroa 1935-1951. Hänkin toi panoksensa ohjelmistoon säveltämällä ja sovittamalla. Sota-aika oli Vapuille vaikeaa. Moni kuorolainen teki raskasta työtä kotirintamalla, joten kuoron toiminta oli katkonaista. Muutama konsertti pidettiin kuitenkin. Sodan jälkeen toiminta vilkastui nopeasti ja Vaput konsertoivatkin ahkerasti.

Kanttori, diplomilaulaja Vilho Kekkonen johti Vappuja yli 20 vuotta 1951-1974. Ohjelmisto monipuolistui ja konsertteja pidettiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, minkà lisäksi esiinnyttiin sekä radiossa että televisiossa. Kekkosen myötä äänenmuodostusharjoituksista tuli säännöllinen osa Vappujen työtä.

Vuonna 1974 musiikinopettaja Maija Fredriksson otti johtajan tehtävät vastaan seuraavan 20 vuoden ajaksi. Hän oli itse Vappu ja toiminut jo muutaman vuoden kuoron varalaulunjohtajana. Fredrikssonin aika oli aktiivista, kuoro mm. levytti ja konsertoi ulkomailla.

Vuonna 1994 musiikinopettaja Liisa Räsänen kutsuttiin Vappujen uudeksi johtajaksi. Ohjelmistoon otettiin myös haasteellisia viihdelauluja. 1996 kuoro teki matkan Lontooseen.

Vappujen nykyinen taiteellinen johtaja Ulla Kotamäki aloitti työnsä 1998 vastavalmistuneena musiikinohjaajana. 1998 kuoro myös siirtyi Jyvälän kansalaisopiston opintopiiriksi, mikä takasi kuoronjohtajalle säännöllisen palkanmaksun. Kotamäki valmistui vuonna 2000 musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän ohjaa Vappujen lisäksi useita kuoroja ja opettaa Ala-Keiteleen musiikkiopistossa. Hänen äitiyslomillaan ammattitaitoisina sijaisena ovat toimineet Eeva Kivi (nyk. Kivi-van Zantvoort) ja Maija-Liisa Hyppönen.

Aktiivinen kuoro, joka näkyy

Vaput on naisenergiaa, jonka avulla saadaan aikaan monenmoista. Vaput on valittu Suomen Vuoden Naiskuoroksi kolmasti. Kuoro on saanut Jyväskylä-palkinnon, levyttänyt ja julkaissut historiikin, järjestänyt oman näyttelynsä Suomen käsityön museossa, pitänyt hallussaan Naiskuoroliiton kiertopalkintoja mm. liiton laulumerkkisuorituksista, osallistunut vuosien varrella lukemattomiin kuorokilpailuihin ja -katselmuksiin sekä erilaisiin Jyväskylän tapahtumiin Valon Kaupungista Yläkaupungin yöhön ja Jyväskylän Kesästä itsenäisyyspäiväjuhliin. Vaput osallistuvat myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti Naiskuoroliiton ja Sulasolin toimintaan.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin laulaminen!

Haluatko tietää lisää?

Vappujen 105-vuotisblogissa Alli Hannikainen - Vappujen perustaja Osa 1 - Osa 2 - Osa 3

Tutustu Sirkka Varpulan historiikkiin Vuosisadan kuoromatka!